Keskinäinen testamentti – puolisot turvaavat toisensa

Mikä keskinäinen testamentti on?

Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan yleensä testamenttia, jossa kaksi ihmistä määrää omaisuudestaan toistensa hyväksi samassa asiakirjassa. Perintökaari ei määrittele termiä erikseen, mutta se mainitsee keskinäisen testamentin ja molemminpuolisen määräyksen (PK 10:7).

Tyypillinen keskinäinen testamentti sisältää kaksi asiaa:

1. Kun toinen meistä kuolee, eloon jäänyt saa toisen omaisuuden.
2. Kun myös eloon jäänyt kuolee, omaisuus jaetaan tietyllä tavalla, esimerkiksi lasten kesken tasan.

Jälkimmäistä kohtaa kutsutaan toissijaismääräykseksi. Siihen sovelletaan vastaavasti perintökaaren 3 luvun sääntöjä (PK 12:1).

Omistusoikeus vai käyttöoikeus leskelle?

Ensimmäinen ratkaisu on, saako leski toisen omaisuuden omistukseensa vai vain käyttöönsä.

• Omistusoikeus: leski saa omaisuuden omakseen. Hän voi myydä sen, lahjoittaa sen tai tehdä siitä oman testamentin. Joustavaa, mutta lapset eivät saa varmuutta siitä, mitä heille lopulta jää.
• Käyttöoikeus eli hallintaoikeus: leski saa asua kodissa ja käyttää omaisuutta, mutta omistus siirtyy esimerkiksi lapsille. Leski ei voi myydä omaisuutta ilman omistajien lupaa.

Erot ja verovaikutukset kerromme sivulla hallintaoikeustestamentti.

Lesken asema ilman testamenttia ja sen kanssa

Jos puolisoilla on lapsia, leski ei lain mukaan peri toista puolisoa. Lapset ovat perillisiä (PK 2:1 ja 3:1). Leskellä on silti suojaa:

• Leski saa pitää kuolleen puolison omaisuuden jakamattomana hallinnassaan, ellei lapsi vaadi perinnönjakoa tai testamentti määrää toisin (PK 3:1a).
• Leski saa aina pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja tavanomaisen kotitalouden irtaimiston, jos hänellä ei ole omaa sopivaa asuntoa. Tämä vähimmäisturva pätee myös lapsen jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta (PK 3:1a).

Keskinäisellä testamentilla lesken asemaa voi parantaa selvästi. Leski voi saada esimerkiksi käyttöoikeuden kaikkeen omaisuuteen tai omistusoikeuden osaan siitä.

Mitä tapahtuu, kun leskikin kuolee?

Jos puolisoilla ei ole lapsia, laki antaa ensin kuolleen puolison sukulaisille osuuden lesken jälkeen. Kun leski kuolee, ensin kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai heidän jälkeläisensä saavat puolet lesken jättämästä omaisuudesta. Heitä kutsutaan toissijaisiksi perillisiksi. Leski ei voi omalla testamentillaan määrätä tästä puolikkaasta (PK 3:1).

Keskinäisessä testamentissa voi määrätä toisin. Puolisot voivat esimerkiksi päättää, että koko omaisuus menee lesken jälkeen yhdelle ystävälle tai jaetaan molempien sukulaisten kesken.

Lapset ja lakiosa

Jokainen lapsi on rintaperillinen. Keskinäinen testamentti ei poista lasten oikeutta lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä osuudesta, jonka lapsi saisi ilman testamenttia (PK 7:1).

Esimerkki: Pirjo kuolee. Hänen ja Matin keskinäisen testamentin mukaan Matti saa kaiken. Pirjon tytär voi vaatia lakiosaansa heti. Tyttären on esitettävä vaatimus todistettavasti kuuden kuukauden sisällä siitä, kun hän sai testamentin tiedoksi (PK 7:5). Jos tytär ei vaadi lakiosaa, testamentti jää voimaan sellaisenaan.

Erityisen tärkeää tämä on uusperheessä. Lue uusperhe ja testamentti.

Keskinäisen testamentin peruminen yksin (PK 10:7)

Kumpikin voi peruuttaa oman osuutensa keskinäisestä testamentista, koska lupaus olla perumatta testamenttia ei sido (PK 10:5). Peruuttamisella on kuitenkin seuraus.

Jos toinen peruuttaa tai muuttaa keskinäistä testamenttia yksin ja ilmeisesti vastoin yhteisen määräyksen olennaisia edellytyksiä, hän menettää oman oikeutensa, jonka hän olisi saanut saman testamentin perusteella (PK 10:7).

Tarkemmin peruuttamisesta kerromme sivulla testamentin muuttaminen ja peruminen.

Avioero

Jos avioliitto purkautuu avioerolla, testamentissa puolisolle tehty määräys on tehoton (PK 11:8). Samoin käy kihlatulle tehdylle määräykselle, kun kihlaus purkautuu. Jos erosta huolimatta haluatte muistaa entistä puolisoa, testamentti on tehtävä uudelleen.