Testamentin tiedoksianto – kuka sen tekee ja milloin

Kuka antaa testamentin tiedoksi?

Tiedoksiannon tekee testamentin saaja, eli se, joka saa testamentilla omaisuutta. Hän antaa testamentin tiedoksi kuolleen perillisille ja antaa heille samalla oikeaksi todistetun jäljennöksen (PK 14:4).

• Jos testamentin saajia on useita, yhdenkin saajan tekemä tiedoksianto riittää kaikkien puolesta.
• Jos perillisenä on leski, tiedoksianto annetaan myös niille sukulaisille, jotka saavat osuuden lesken jälkeen eli toissijaisille perillisille.
• Jos perillisiä ei ole, testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

Miten tiedoksianto tehdään?

Laki edellyttää, että tiedoksianto tehdään haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti. Todistettavuus tarkoittaa, että jälkeenpäin voidaan osoittaa, kuka sai jäljennöksen ja milloin. Tällä on suuri merkitys, koska tiedoksiannon päivämäärästä alkaa kuuden kuukauden määräaika.

Todistettava tapa voi olla esimerkiksi se, että perillinen allekirjoittaa kuittauksen saaneensa oikeaksi todistetun jäljennöksen. Jos perillinen ei halua kuitata tai häntä ei tavoiteta, tiedoksianto voidaan tehdä haastemiehen kautta.

Hätätestamentissa, joka on tehty suullisesti, tiedoksi annetaan jäljennös tuomioistuimen pöytäkirjasta todistajien kuulustelusta tai muu kirjallinen selvitys (PK 14:4).

Aikajana kuolemasta kymmeneen vuoteen

1. Kuolema. Testamentti tulee voimaan.
2. Perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi pidentää määräaikaa (PK 20:1).
3. Tiedoksianto. Testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi perillisille. Määräajat alkavat kulua jokaisen perillisen kohdalla siitä päivästä, jona hän sai testamentin tiedoksi.
4. Kuusi kuukautta tiedoksiannosta. Perillinen voi nostaa moitekanteen (PK 14:5) tai vaatia lakiosaansa (PK 7:5). Kun aika on kulunut, testamenttia ei voi enää moittia eikä lakiosaa vaatia testamenttia vastaan.
5. Kymmenen vuotta kuolemasta. Testamentin saajan oikeus vanhenee, jos testamenttia ei ole saatettu voimaan tänä aikana (PK 16:1).

Testamentin hyväksyminen

Perillinen voi myös ilmoittaa hyväksyvänsä testamentin. Hyväksynyt perillinen ei voi enää moittia sitä (PK 14:5). Hyväksyminen nopeuttaa perinnön selvittämistä, koska kuuden kuukauden odotusta ei tarvita hänen osaltaan.

Hyväksyminen kannattaa tehdä vasta, kun on lukenut testamentin ja tietää, mitä se merkitsee omalle osuudelle. Lakiosasta kerromme sivulla lakiosa.

Mitä jos tiedoksianto unohtuu?

Jos testamenttia ei anneta tiedoksi, moitteen ja lakiosavaatimuksen määräajat eivät ala kulua. Testamentin saajalle tilanne on epävarma, koska perillinen voi riitauttaa testamentin vielä pitkänkin ajan päästä. Tiedoksianto kannattaa siis hoitaa heti perunkirjoituksen yhteydessä tai pian sen jälkeen.

Jos tiedoksiannon jälkeen perillinen haluaa riitauttaa testamentin, lue testamentin moittiminen.